Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO)

Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO)

Työterveyshuoltolain mukaan työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskeva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on työterveyshuollon tehtävä. Työterveyshuoltolainsäädäntö määrittelee TANO-toiminnan asiakkaat ja sisältöalueet sekä tilanteet, joissa tietoa, neuvontaa ja ohjausta tulee antaa.  Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu tietojen antaminen työn, työympäristön ja työyhteisön parantamiseen sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen liittyvissä asioissa työuran eri vaiheissa tai työttömyyden uhatessa.

Työterveyshuollon on annettava tietoa työntekijöille ja työnantajalle tarpeellisia tietoja työssä ja työolosuhteissa esiintyvistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä, haitoista, niihin varautumisesta ja torjuntakeinoista. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada tietoa hänelle suoritetusta terveystarkastuksesta ja sen sisällöstä. Työnantajalle, työsuojelutoimikunnalle ja työsuojeluvaltuutetuille on annettava ne tiedot, joilla on merkitystä työpaikan olosuhteiden kehittämisessä työntekijöiden terveyden, työhyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta.  

TANO-toiminnan tavoitteet yhteistyössä työnantajan kanssa on terveellinen ja turvallinen työympäristö, terveellinen työ ja hyvinvoiva työyhteisö sekä työntekijöiden työkyky, työterveys ja työturvallisuus.

YKSILÖÖN KOHDISTUVA TOIMINTA

Yksilöön kohdistuvaa tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta voivat antaa sekä työterveyshuollon ammattihenkilöt että asiantuntijat. Työterveyshuollon asiantuntijoiden antama yksilöön kohdistuva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus perustuu aina työterveyshuollon ammattihenkilöiden toteamaan tarpeeseen, ainoana poikkeuksena työfysioterapeutin suoravastaanottotoiminta. Sisältö määräytyy työn, työympäristön ja työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn mukaan. Toimintakokonaisuus sisältää yleensä muutaman käynnin (1-3 kertaa) asiantuntijan vastaanotolla.

TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN NEUVONTAKÄYNTI 

 LÄHTÖTIEDOT:
• Työterveyshuoltolaki
• Valtioneuvoston asetus (N:o 708/2013) hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista ja työterveyshuollon sisällöstä
• Työpaikkaselvitys
• Toimintasuunnitelma
• Aikaisempi työterveyshuollon sairauskertomus 

 TAVOITE:
• Tukea yksilöiden työ- ja toimintakykyä (yksilö tai ryhmämuotoisesti)
• Arvioida kognitiivisen ja psyykkisen työkyvyn edellytyksiä
• Edistää työyhteisöjen hyvinvointia ja toimintakykyä osana moniammatillista tiimiä 

 VAIHEET YKSILÖVASTAANOTON OSALTA: 
1. Työterveyshoitajan tai – lääkärin tarvearvio
2. Ajanvaraus
3. Ilmoittautuminen
4. Työterveyspsykologin vastaanotto
5. Laskutus

VAIHEET TYÖYHTEISÖJEN HYVINVOINTIA JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄSSÄ TOIMINNASSA: 

Tilanne arvioidaan työyhteisökohtaisesti – toimintamuotoja voivat olla:
• Suunnatut työpaikkaselvitykset ja näiden pohjalta suunniteltavat jälkiprosessit
• Työyhteisöjen hyvinvoinnin ja työilmapiirin tukeminen
• Työyhteisöjen tukeminen muutostilanteissa
• Konfliktitilanteiden ratkaisuun kuuluvat konflikti- ja riitatilanteiden selvittely, sovittelu ja työyhteisöjen toimivuuden edistäminen
• Työyhteisöjen tuki kriisitilanteissa ja traumaattisten tilanteiden jälkipuinnissa
• Esimiesten ja johdon tukeminen
• Asiantuntijaluennot

 

 RYHMÄTOIMINTA

Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat voivat antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta erillisenä kohdennettuna toimintana työterveyshuollossa, kun ammattihenkilöt ovat  tehneet tarvearvion. Neuvontaa, ohjausta ja palautetta voidaan antaa ryhmäkohtaisesti esimerkiksi samaa työtä tekeville, kun työpaikkaselvityksessä on tullut esiin työn kuormitustekijöitä tai työhön liittyviä muita asioita, joista työterveyshuollon tulee antaa tietoa. Neuvonnan ja ohjauksen sisältö, sekä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tarve ja käyttö tulee olla kuvattuna työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tai sen liitteessä.

KELA korvaa ryhmätoimintaa edellyttäen, että
* Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä saatujen tietojen perusteella todenneet toiminnan tarpeellisuuden
* Toiminnan toteuttavat pääsääntöisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt, jotka ottavat tarpeen mukaan huomioon monitieteisyyden ja moniammatillisuuden vaatimuksen
* Työterveyshuollon ammattihenkilöt valitsevat neuvoja ja ohjausta tarvitsevat (pienryhmä) työn kuormitustekijöiden sekä työntekijän terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn perusteella
* Ohjauksen ja neuvonnan sisältö ja menetelmät suunnitellaan ottamalla huomioon työ, työolosuhteet ja työn kuormitustekijät sekä työntekijän terveydentila ja työ- ja toimintakyky
* Ryhmätoiminta on sisällöltään, osanottajamäärältään ja kestoltaan määritelty ja rajattu kokonaisuus: kuinka monta henkilöä ryhmään osallistuu, kuinka monta kertaa ryhmä kokoontuu ja kuinka kauan/kerta.

SEINÄJOEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA JÄRJESTETTÄVIÄ SAIRAUSPERUSTEISIA RYHMIÄ:

Uniryhmä