Työpaikkaselvitykset

Työpaikkaselvitykset

Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun perustana on työpaikkaselvitys. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen sekä voimavaratekijöiden tunnistamista ja arviointia sekä ehdotusten tekemistä työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. 

Työpaikkaselvitys on tehtävä toimintasuunnitelman laatimiseksi työterveyshuoltoa aloitettaessa, sen muuttamiseksi tai tarkistamiseksi työpaikan työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella tai työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin. Työpaikkaselvitystä tehtäessä on hyödynnettävä työnantajan omaa riskinarviointia.

SUUNNITTELU

1. Ota yhteyttä työnantajaan tai työpaikan yhteyshenkilöön ja sovi työpaikkakäynnin ajankohta ja paikka. Lähetä työnantajalle täytettäväksi työpaikkaselvityksen esitietolomake.

2. Tutustu mahdollisiin aikaisempiin työpaikkaselvitysraportteihin. Hanki esitietoja työpaikkaselvityksen kohteen ja esille tulleen tarpeen mukaan (mm. ergonomia, altisteet, muuttuneet työolosuhteet)

3. Suunnittele ajankäyttö, ja esitietojen perusteella se, ketkä työterveyshuollosta osallistuvat työpaikkakäynnille, mitä välineitä tarvitaan mukaan ja tarvittavat suojavaatteet ja suojaimet

4. Merkitse työterveyshuollosta osallistuvien ajanvarauskirjoihin työpaikkakäynnin aika

5. Hanki tietoja työpaikasta ja toimialasta; todennäköiset altisteet, altisteisiin liittyvät terveysriskit, yrityksen henkilöstömäärä, ammattinimikkeet, sijainti ja koko

TYÖPAIKKAKÄYNTI

Työpaikkakäynnillä selvitetään oleelliset terveysvaarat, erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työtehtävät, lisääntymisterveydelle haitalliset tekijät, tapaturmavaarat ja muut kuormitustekijät.

1. Keskustele osallistujien kesken työpaikkaselvityksen tarkoituksesta ja esitietolomakkeen tiedoista.

2. Selvitä työtehtävät, myös poikkeukselliset ja harvoin tehtävät työt, työolosuhteet, työn riski- ja vaaratekijät sekä ensiapuvalmius. Selvitysmenetelminä haastattelu, havainnointi, mittaukset, videokuvaus ja valokuvaus, toimialakohtaiset selvityslomakkeet. Pyydä kemikaaleista käyttöturvallisuustiedotteet selvittääksesi kemikaalien mahdolliset terveyshaitat ja suojainten tarve.

3. Keskustele käynnillä tehdyistä huomioista ja havainnoista ja kerro alustavat johtopäätökset ja toimenpidesuositukset. 

4. Sovi kenelle työpaikkakäyntiraportti lähetetään ja kuinka raportti työpaikalla käsitellään.

 

RAPORTOINTI

Raportin tulee olla selkeä ja helposti luettava, sisältäen terveyteen vaikuttavien kuormitustekijöiden lisäksi myös huomioita työn voimavaratekijöistä. Raportti tehdään viikon kuluessa työpaikkakäynnistä.

 1. Keskustele osallistujien kesken tehdyistä havainnoista

2. Arvioi työolosuhteiden ja työn terveydelliset riski- ja voimavaratekijät ja niiden merkitys

3. Määritele ja tarkista lakisääteisten terveystarkastusten tarve ammattiryhmittäin ja työtehtävittäin.

4. Laadi raportti hyödyntäen työnantajan täyttämää työpaikkaselvityksen esitietolomaketta. Raportin tulee sisältää seuraavat asiat:

* Selvityksen kohde, tekijät ja ajankohta

* Selvityksen tavoite ja tarkoitus

* Käytetyt selvitysmenetelmät

* Työn voimavaratekijät (havaitut myönteiset asiat ja toimivat ratkaisut)

* Keskeiset tulokset ja johtopäätökset työn terveydellisestä merkityksestä 

* Toimenpide-ehdotukset ja suositukset 

5. Lähetä raportti sovituille henkilöille 

6. Tallenna raportti tietojärjestelmään

7. Tilastoi käytetty työaika (työpaikkakäynnillä käytetty aika matkoineen, raportointiaika sekä matkakustannukset)